Millainen on hyvä levytyssopimus?

signature-962358_960_720

Levytyssopimus, mitä se sisältää?

Erityisesti aloittelevilla artisteilla voi olla vaikea päättää minkälainen sopimus on sopiva itselle ja minkälainen on kannattava sopimus. Omaa musiikkia halutaan tehdä niin palavalla innolla, että kaikki pelimerkit heitetään suoraan pöytään. Pahimmillaan tämä johtaa artistin velkaantumiseen jo ennen uran alkua tai vähintään se voi aiheuttaa suurta mielipahaa ja hyvin pieniä tuloja.

Vaikka levy-yhtiöihin olisikin lähettänyt vuosia omia teoksia ja kuumeisesti odottanut paketin kalahtasignature-962358_960_720mista postiluukusta, sähköpostin saapumista tai puhelimen soimista, täytyy maltti säilyttää. Jotta alkava ura saataisiin nousuun niin, että se kantaa myös artistille hedelmää vuosienkin päästä on valinnat tehtävä tarkoin.

Myös kokeneemmilla artisteilla voi olla vaikeuksia löytää uusi levy-yhtiö. Oman arvon määrittäminen jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla ei ole helppoa, liian alhaisena jää useat edut ja rojaltit saamatta, mutta ylihinnoittelemalla itsensä saa tehokkaasti tuhottua koko uran. Kokeneemmilla artisteilla voi olla enemmän neuvottelun varaa, mutta heidänkin on oltava itselleen rehellisiä ja tiedettävä mihin ryhtyvät ennen sopimusten allekirjoittamista.

Ensisijaistesti sopimuksissa myydään artistin tekijänoikeuslailla suojattuja oikeuksia levy-yhtiöille. Artistin on hyvä selvittää, mitä oikeuksia hän on luovuttamassa, missä laajuudessa ja millä edellytyksin, muiden kun sopimuksessa mainittujen oikeuksien on jäätävä artistille.

Levy-yhtiöt voivat yrittää saada enemmän oikeuksia kuin mitä äänitteiden markkinointi, valmistus ja myynti oikeasti tarvitsisi ja jos ehdot menevät näiden perustoimialojen ulkopuolelle on niitä syytä tarkkailla kriittisesti. Mikäli sopimus sisältää omituisia yleisluontoisia, tuntemattomia tekijöitä sisältäviä tai tulevaisuuden mahdollisia oikeuksia, kannattaa harkita allekirjoittamista uudelleen.

Levy-yhtiö saa myös oman tekijäinoikeuslain suojaaman suojan äänitteen tuottajana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä ettei artisti saa, välttämättä edes sopimuksen loputtua, myöntää julkaisulupia ilman kyseisen levy-yhtiön lupaa.

Tältä vältytään, jos artisti tuottaa itse äänitteensä. Kun artisti vastaa äänitteen teosta ja tuotannosta täysin itse, tämä voi tehdä levy-yhtiöiden kanssa esimerkiksi lisenssi- tai master-sopimuksen.

Yleisesti levytyssopimuksessa levy-yhtiölle annetaan artistin äänitteiden julkaisemiseen yksinoikeus tietyksi määräajaksi. Määräaika voidaan esittää monella tavalla, julkaisumäärinä, julkaisuoptioina tai vuosina.

Artisti puolestaan saa sovitun suuruisia rojalteja kuluttajille myydyistä levyistä.

Tarpeen vaatiessa apua sopimuksen tekemiseen ja ehtojen läpikäymiseen kannattaa kysyä artisteille tarkoitetuilta yhdistyksiltä.

Miten valita levy-yhtiö?

images (1)

Miten artisti valitsee sopiva levy-yhtiön?

Joskus levy-yhtiöt huomaavat artistin ennen minkäänlaista suosiota, joskus artistit joutuvat näkemään huimasti vaivaa päästäkseen edes osaksi levy-yhtiötä. Joka tapauksessa artistin harteilla on etsiä ja valita itselleen ja omille tähtäimilleen sopivin tavoite, vaikka saisikin hyvän tarjouksen yhtiöltä, joskus voi olla kannattavaa foldata, eli luovuttaa jo alkuunsa. Omalle musiikille on oltava uskollinen ja kun artisti tietää oman tyylinsä, ei siitä kannata joustaa liikaa.

Levy-yhtiö on valittava tukemaan artistin tavoitteita, mikä yhtiöistä veisi tämän tehokkaasti päämäärään?

Yhä useampi artisti on myös päättänyt tuottaa ja julkaista omat äänitteet itse, hoitaen myös kustannukset. Toisena vaihtoehtona on julkaisu valmiin äänitteen tuottamisesta vastaaminen ja tämän jälkeen sen lisensointi levy-yhtiöille julkaisua varten. Riippuimages (1)en siitä kuinka paljon artisti on panostanut tuotantoon ja muihin äänitteeseen liittyviin asioihin, vaikuttavat nämä sopimusten sisältöön huomattavasti. Tämä luo artistille mahdollisuuden neuvotella itselleen parempia ehtoja levy-yhtiöiden kanssa.

Koska levy-yhtiöitä on jokaista musiikkilajia kohden yhtä monta kuin pelikorttia pakassa, pitää pohjatyö sen valintaan tehdä kunnolla. Levy-yhtiöt voivat olla suurten yhdistysten kuten IFPIn, Musiikintuottajat Finland ry:n, tai IndieCO ry:n jäseniä, jolloin ne mahdollisesti arvostavat enemmän musiikkimaailman yhteisiä pelisääntöjä kuin ulkopuoliset yhtiöt. Samalla yhtiöt osoittavat olevansa mukana erilaisissa levy-yhtiöiden yhteistoiminnoissa.

Levy-yhtiöt voivat myös erikoistua erilaisiin musiikkilajeihin, erilaisiin kuluttajaryhmiin ja erilaisiin markkina-alueisiin. Tämän hetken kuuminta poppia tekevän artistin on mahdollisesti turha tehdä sopimus yhtiön kanssa, joka tuottaa klassista musiikkia yli keski-ikäisille kuluttajille ja markkinoi sitä Yle ykkösen aamuohjelmissa.

Suurimpien yritysten etuina on suuremmat budjetit ja lähes rajattomat mahdollisuudet mainostaa, toisaalta näissä voi joskus jäädä vaille yksilöllistä huomiota ja apua.

Pienemmissä levy-yhtiöissä voi saada huomattavasti parempia sopimuksia, mutta markkinointiin ja tuottamiseen tarkoitettu budjetti voi jäädä pieneksi.

Yrityksistä kannattaakin selvittää ensin faktat ja sen jälkeen kysellä myös sopimuksen tehneiltä artisteilta näiden kokemuksia. Myös riippumattomilta ja ulkopuolisilta tahoilta on hyvä kysyä neuvoa, esimerkiksi erilaisilta yhdistyksiltä voi uusi artisti saada kullanarvoisia ohjeita.

Artistin musiikki on tämän pelikortit ja hyvä levy-yhtiö voi olla jokerikortti millä saadaan kuningassuora ja saavutetaan mainetta sekä kunniaa tai yhtiö voi olla juuri se kortti mikä kaataa koko korttipyramidin. On siis oltava tarkkana ja pidettävä kortit tarkasti kädessään.

Levy-yhtiöt, mitä ne ovat?

images

Mitä ovat Levy-yhtiöt?

Levy-yhtiöillä tarkoitetaan äänitallenteiden valmistamiseen, kustantamiseen, jakeluun, markkinointiin ja tuotantoon erikoistuneita yrityksiä.

  • Tuotanto ja valmistus

Tämä koskee koko tuotantoprosessia mikä alkaa kun artistille lähdetään rakentamaan kappaletta tai levyä. Suurin osa äänitallenteista tehdään studioissa.

  • Markkinointi

Levy-yhtiö ottaa vastuun äänitallenteen markkinoinnista parhaimmaksi näkemällään tavalla. Erityisesti isoilla levy-yhtiöillä on käytössään kattava verkosto sekä yhteistyökumppaneita että muita mainosverkostoja, joilla artistin levyt ja kappaleet saadaan mahdollisimman suuren kuulijakunnan saataville.

  • Jakelu

Tällä tarkoitetaan äänitallenteiden jakamista netin palveluihin ja erilaisille jälleenmyyjille kuten päivittäistavara- tai musiikkimyymälöihin.

  • Kustantaminen

Äänitallenteiden, kokonaisten albumien ja kaikkeen siihen liittyvään on luonnollisesti sijoitettava imagespaljon. Musiikkivideot voivat kustantaa helposti yli 1000 euroa ja kansainvälisille markkinoille tähdättäessä videoiden hinnat nousevat huimasti. Markkinointi yksinään vie jo paljon pääomaa. Tämän kaiken, riippuen artistin ja levy-yhtiön solmiman sopimuksen sisällöstä, joutuu levy-yhtiö kustantamaan.

Levy-yhtiöt omistavat vähintään yhden levymerkin, mutta useimmilla ja varsinkin suuremmilla levy-yhtiöillä on monia erilaisia ja erityylisiä levymerkkejä. Nämä auttavat artistia saavuttamaan suosiota ja avaavat heille uusia markkinoita, joille esittää musiikkia. Samalla yhtiöt markkinoivat albumeita esimerkiksi mainoskampanjoiden ja videoiden avulla, pyrkien mahdollisimman hyvään tulokseen sekä levy-yhtiölle että artistille.

Erilaiset promootiot radioon, televisioon ja mp3-muodossa ovat myös tärkeä osa levy-yhtiöiden arkea. Levy-yhtiöt auttavat ja ohjaavat artistia luomaan itselleen oman tyylin ja esiintymistavan medialle ja kuluttajille. Suurin osa artisteista onkin täysin riippuvaisia levy-yhtiöistä ja näiden panoksesta.

Levy-yhtiöt voivat olla joko pienempiä, itsenäisiä ja usein paikallisia yrityksiä tai osana suuria maailmanlaajuisia yhtiöitä.

Erilaisia levy-yhtiöitä

Levy-yhtiöitä on suomessa useita ja ne erikoistuvatkin joko yhteen tai useampaan musiikkityyliin. Klassiselle, rockille ja popille löytyy kaikille sekä vain näille musiikkityyleille omistautuneita levy-yhtiöitä, että jokaista musiikkilaatua tuottavia levy-yhtiöitä. Suomessa suurimmat levy-yhtiöt dominoivat markkinoita ja näihin kuuluvat niin sanottu “Big three”, eli Sony Music Entertainment, Universal ja Warner. Näiden osuus Suomen musiikkimarkkinoilta on noin 75 prosenttia. Samat levy-yhtiöt dominoivat myös Amerikan musiikkibisnestä ja ovat suurimmat musiikkiyhtiöt melkein kaikissa maissa. Artistien tehtävänä on valita itselleen sopivin levy-yhtiö riippuen siitä, minkälaisille markkinoille tähtää, minkälaisen yhtiön kanssa haluaa yhteistyötä tehdä ja mikä levy-yhtiöistä vie artistin todennäköisemmin ja tehokkaimmin haluttuun päämäärään.