Tähtäimenä Emma-gaala ja palkintopysti

1820684

Jokaisessa maassa ja jokaisessa kulttuurissa arvostetaan musiikin tekijöitä omalla tavallaan. Esimerkiksi Amerikassa järjestetään suuria palkinnonjakotilaisuuksia suosituimmille artisteille ja Suomessakin on oma versio tästä. Palkintojen on tarkoitus antaa kiitosta artistin panoksesta musiikkiin.

Emma-gaala

Suomessa suurin musiikin kiitostapahtuma on Emma-gaala. Gaala pidettiin ensimmäistä kertaa 1983 ja sen jälkeen se on piristänyt artistien elämää lähes vuosittain.

Juhlassa palkitaan kymmenistä eri suoritu1820684ksista musiikin eri saroilla ja tärkeimpinä saavutuksina pidetään vuoden nais- ja miessolisti, vuoden tulokas, vuoden tuottaja sekä vuoden yhtye ja albumi titteleitä. Yleisöäänestyksellä valitaan myös vuoden kotimainen ja ulkomainen artisti.

  • Vuoden naissolisti

Tämä palkinto on varattu vuoden naissolistille, joka on nähnyt musiikin eteen suunnattoman määrän vaivaa ja osoittanut tuotannollaan lahjojaan. Viime vuosina palkinnon on saanut esimerkiksi Kaija Koo, Anna Puu ja Chisu.

  • Vuoden miessolisti

Miessolisti valitaan sen perusteella kuinka musiikkiin on panostettu ja kuinka laulajan lahjoja on tuotu esille. Palkinnon on viime vuosina saanut esimerkiksi Pepe Willberg, Cheek ja Jukka Poika.

  • Vuoden albumi

Eniten myyntiä tehnyt ja laadullisesti kiitosta saanut albumi kokonaisuus palkitaan vuosittain vuoden parhaan albumin tittelillä. Palkinnon on saanut muun muassa Haloo Helsinki!, J. Karjalainen ja Jukka Poika.

  • Vuoden tuottaja

Artistien ja levyjen lisäksi palkitaan myös vuosittain paras tuottaja. Kädenjäljen on oltava tunnetusti korkealaatuista ja yhteistyö sekä tuotantotiimin että artistin kanssa on oltava sujuvaa. Palkinnon on saanut Matti Mikkola, Eppu Kosonen ja Chisu. Chisu on ensimmäinen nainen, joka on koskaan voittanut vuoden tuottaja -tittelin.

  • Vuoden tulokas

Uusia nousevia artisteja on myös kiitettävä ja muistettava. Poikkeuksellisen hienosta noususta musiikkibisneksen huipulle kiitetään vuoden tulokas -palkinnolla. Palkinnon on tarkoitus inspiroida uusia artisteja jatkamaan musiikki uraansa ja raivaamaan tietä taas uusille sukupolville. Tämän palkinnon ovat vastaanottaneet viime vuosina Kasmir, Isac Elliot ja Robin.

  • Vuoden kotimainen artisti

Tämä palkinto on yleisöäänestyksellä valittava ja usein artistit laittavat sille oman painonsa. Palkinto ei mittaa vain musiikin teknistä puolta vaan tulos pohjautuu nimenomaan fanien ja kuuntelijoiden mielipiteeseen. Esimerkiksi Cheek sekä Lauri Tähkä & Elonkerjuu ovat saaneet tämän palkinnon. Lauri Tähkä & Elonkerjuu on ainut yhtye, mikä on voittanut palkinnon viisi kertaa peräkkäin.

Recouppaamisen jalo taito

Record-Label-Logos2

Levy-yhtiöt ovat bisnestä siinä missä esimerkiksi kaupat sekä kasinotkin ja niiden lopullinen päämäärä musiikin tuottamisen ohella on tienata mahdollisimman paljon. Kasinomaailmassa kasino voittaa aina ja levy-yhtiöillä on hyvin samanlaiset ympyrät pyörimässä. Riskit on varsinkin nykyisessä talous- ja markkinatilanteessa minimoitava, mutta voittoa tulisi silti tulla niin paljon kuin kuluttajilta on mahdollista saada.

Artisteilla tulisi olla samRecord-Label-Logos2a näkemys tiettyyn pisteeseen asti. Musiikin tekeminen ja itsensä ilmaiseminen on useille artisteille se pääasia, on tässä jatkuvat kilpailun ja muuttuvan musiikin maailmassa ajateltava myös pelimerkkejä. Vaikka musiikki yksin olisi taiteilijan sielulle tarpeen, se ei tuo kattoa päänpäälle eikä uutta kieltä kitaraan.

Recouppaaminen

Tämä on yksi levy-yhtiöiden tehokkaimmista tavoista varmistaa etteivät he jää häviölle missään vaiheessa tuottaessaan ja markkinoidessaan artistin musiikkia. Kokonaisuudessa sillä tarkoitetaan sitä että artistin rojalteista kuitataan kaikki levy-yhtiön kulut, mitkä ovat koituneet kiertueista, musiikkivideoiden teoista ja ennakkorojalteista. Joskus siihen lisätään myös tuotantokulut ja markkinointikulut mitä artistin musiikki on tuonut levy-yhtiölle.

Recouppaamisen voi tehdä kahdella eri tavalla

  • Ensimmäinen ja hyväksytympi tapa

Tässä levy-yhtiö tekee artistin kanssa sopimuksen, jossa yhtiölle annetaan lupa kuitata sen kuluja artistin rojalteista mikäli näitä kertyy. Eli jos myyntiä ei synny se jää levy-yhtiön tappioksi. Jos taas myyntiä syntyy saa artistikin rojalteja heti kuitattuaan levy-yhtiön kulut.

  • Toinen, vähemmän hyväksyttävä tapa

Tässä levy-yhtiö tekee taaskin sopimuksen artistin kanssa, mutta sillä eroavaisuudella että yhtiölle annetaan lupa kuitata sen kulut artistilta vaikka rojalteja ei kertyisikään. Levy-yhtiölle ei jää minkäänlaista mahdollisuutta jäädä häviölle, koska vaikka myynnit olisivat nollassa, kuitataan heidän kulunsa silti. Artistille tämä voi olla erittäin huono vaihtoehto, jos myynti ei suju ja rojalteja ei tule, on levy-yhtiölle maksettava omasta pussista. Siinä voi nopeasti käydä pelimerkit vähiin ja tulevaisuuden ura artistina hämärtyä.

Velkaantuminen onkin yksi pahimmista virheistä mitä yksikään aloitteleva tai kokenut muusikko voi tehdä. Omaan musiikkiin täytyy uskoa ja siihen on annettava kaikkensa, mutta järki on pidettävä päässä ja kortit kädessä. Vaikka koko sielu olisi vuodatettu omaan musiikkiin, on kaikkien pelimerkkien laittaminen yhdelle ruudulle pelkkää uhkapeliä.

Tietoa lisensseistä ja lisenssisopimuksista

images

Mikä on lisenssisopimus?

Suomalaisittain käyttölupa, eli lisenssi, antaa lisenssin haltijalle oikeuden tiettyyn tuotteeseen. Musiikkimaailmassa se on yleisimmin levy tai muu äänite. Jos artisti tekee itse oman äänitteensä, on hän lisenssin haltija. Lisensoija voi antaa esimerkiksi levy-yhtiölle, eli lisenssin saajalle, käyttöluvan tiettyihin oikeuksiin levyn myyimagesntiä varten. Lupaan voidaan rajata erilaisia sääntöjä ja alueita, joita lisenssin saajan on noudatettava.

Lisenssin haltija siis itse valmistaa omalla kustannuksellaan niitä levyjä mitkä haluaa myytäväksi ja markkinoida näitä lisenssialueen sisällä olevien markkinointikoneistojen ja reittien avulla.

Kun artisti tekee levytyssopimuksen levy-yhtiön kanssa antaa hän samalla luvat levy-yhtiölle tehdä lisenssisopimuksia. Tähän liittyy kuitenkin omat ehtonsa, jotka eritellään sopimuksessa. Sopimukseen tulee myös lisätä kohta, missä määritellään mahdolliset lisenssitulot. Yhtenä lähtökohtana on se että artisti saa 50 prosenttia lisenssisopimuksen tuloista.

Joskus yhtiöt yrittävät tehdä 40 tai jopa 30 prosentin sopimuksia artistien kanssa. Näitä kannattaa tarkkailla huolella, alle 50 prosentin sopimuksiin on oltava perusteltuja ja konkreettisia syitä levy-yhtiön puolelta.

Prosentti on yleensä huomattavasti korkeampi kuin muissa sopimuksissa ja se johtuu siitä että levy-yhtiö säästää levyn tuotannosta koituvat kustannukset. Erityisiä toimenpiteitä, aikaa tai vaivaa ei tarvita vaan levy-yhtiö voi keskittyä suoraan omien markkinointikanavien käyttöön ja julkaista äänitteen.

Levy-yhtiö voi myös luovuttaa lisenssin kolmannelle taholle, jolloin levy-yhtiön ei tarvitse tehdä muuta kuin odottaa tulevia lisenssituloja. Artistin kannattaa sisällyttää sopimukseensa kohta lisenssien luovutuksesta, jotta tähän voi myöhemmin vaikuttaa. Yleisimmin levy-yhtiöt luovuttavat lisenssejä esimerkiksi elokuviin, peleihin tai mainoksiin.

Artisti ei välttämättä halua musiikkiaan käytettävän kaikissa mahdollisissa kohteissa, riippuen musiikin tyylistä ja artistin omasta mielipiteestä, ja kattamalla lisenssin käytön levytyssopimukseen pystyy hän vaikuttamaan lisenssin luovutuksen kohteisiin.

Lisenssillä, siis artistilla, on mahdollisimman kattava oikeus omaan äänitteeseensä, mutta se vaatii usein myös enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa kuin normaali levytyssopimus. Kaikille tämä vaihtoehto ei sovi ja varsinkin aloittelevan artistin on vaikea tietää, mitä vaiheita levyn tekemiseen sisältyy ja miten siitä saisi tarpeeksi laadukkaan nykyisille markkinoille. Vaikka masterin onnistuisikin itse tekemään on silti löydettävä levy-yhtiö, jolle lisenssi annetaan ja josta voi alkaa keräämään rojalteja.

Levyn tuottaminen ja kustannuksista

Vinyl_Dubplates_7_10_and_12

Levyjen tuotanto

Levyjä voi nykyään tuottaa monella eri tapaa. Perinteisin ja samalla vanhin tuotantomalli on sellainen, jossa tuotantoyhtiö, yleensä tämä on levy-yhtiö, maksaa levyn koko tuotannon.

Artisti voi myös tehdä levyn pelkästään tuotantoyhtiön kanssa, jolloin tämä sekä myy että lisensoi masterin levy-yhtiölle, joka julkaisee sitä eteenpäin.

Kotimaista musiikintuotantoa tuetaan monilla tavoilla ja esimerkiksi ESEK- tai LUSES-yhdistykset antavat rahatukea tähän.

Tukea voi hakea joko yksityinen artisti tai leVinyl_Dubplates_7_10_and_12vy-yhtiö. Mikäli levy-yhtiö hakee ja sille myönnetään kyseinen tuki, on se näyttävä artistin rojalteissa. Tämä vähentää huomattavasti levy-yhtiön kustannuksia ja silloin siitä pitää olla näkyvää hyötyä myös artistille.

Tuottaminen itse

Yhä suuremmassa suosiossa artistien keskuudessa on tuottaa oma masteri ja kaupata tätä ja sen myyntioikeutta levy-yhtiön julkaistavaksi. Tällöin artisti pystyy vaikuttamaan levytyssopimuksen sisältöön enemmän ja mahdollisesti saamaan myös huomattavasti paremmat ehdot. Levy-yhtiö myös säästää kustannuksissa ja pääsee suoraan julkaisemaan levyä ilman välipysäkkejä tai hidasteita. Omistamalla oman master-nauhan artisti lisensoi sitä eteenpäin esimerkiksi määräajaksi.

Artistilla on kuitenkin oltava rahoitus asiaan. Tämän voi hoitaa usealla eri tapaa

  • Artisti maksaa tuottamisen

Omakustanteinen levy on suuri panostus artistilta, mutta silloin artisti saa myös itse tehdä kaikki päätökset. Levy-yhtiöiden tai muiden tahojen mielipiteiden ei tarvitse vaikuttaa levyn lopputulokseen. Artistilla on myös mahdollisuus pitää paremmat oikeudet äänitteeseensä. Riskinä on kuitenkin se, ettei levyä otetakaan julkaistavaksi millekään levy-yhtiölle.

  • Tukien avulla

Eri yhdistykset antavat tukea levyn tuottamiseen ja tässä artisti säästyy alkupanostuksen keräämiseltä. Silti päätösvalta säilyy artistilla. Edellytys on toki se, että tukea myönnetään.

  • Rojaltiennakolla

Jos levy-yhtiön kanssa saa neuvoteltua itselleen ennakkorojalteja, voi sen käyttää masterin tuotantoon. Tällöin levyn julkaisuoikeus on annettava sille levy-yhtiölle, jolta rojaltit ovat tulleet. Artisti ei myöskään tarvitse alkupääomaa koska rojaltiennakko yleensä vähennetään mahdollisista myynnistä koituvista rojalteista.

Mitä enemmän välikäsiä masterin suunnittelun, tuottamisen ja julkaisun välissä on, sitä vähemmän siitä jää voittoa. Jokainen välikäsi tarvitsee omalle panostukselleen korvauksen ja voittoja artisti alkaa tekemään vasta kun kaikki nämä, erityisesti levy-yhtiön ehdot ja kulut on kuitattu.

Rojaltit ja levyt tulevaisuudessa

GoldeneLP

Rojaltit pitkällä tähtäimellä, kuinka kauan niitä maksetaan?

Rojaltit ovat artistin leipätyön tulos ja tapa elättää itsensä. Sopimukset levy-yhtiöiden kanssa voivat kuitenkin olla kuin vedonlyöntiä kasinolla, joskus onni potkii ja toisina aikoina on luvassa vain jatkuvaa tappiota.

Levy-yhtiöt hyötyvät artistien levyistä myymällä näitä eteenpäin sopimuksessa määritellyn ajan. On erityisen tärkeää että artisti saa korvausta myydyistä levyistä koko sen ajan kun niitä on kuluttajien ostettavissa. Levy-yhtiö voi tehdä myös sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa levyjen myynnistä tai niistä voidaan hyötyä muiden järjestelyjen kautta, kaikissa tapauksissa on turvattava artistin selusta myös tulevaisuudessa.

Joskus levy-yhtiöt voivat yrittää sitoa rojaltimaksut ja velvollisuuden maksaa niitä vain tekijänoikeussuojan voimassGoldeneLPaoloaikaan, joka kattaa 50 vuotta levyn julkaisun jälkeen. Tällä ei kuitenkaan ole konkreettista merkitystä varsinkaan suuren suosion saavuttaneille levyille.

Näillä voi säilyä erinomaiset markkinat kauan tekijänoikeussuojan loppumisen jälkeen. Esimerkiksi legendaariseksi kuvaillun Elvis Presleyn levyt myyvät vieläkin ympäri maailmaa, puhumattakaan klassisen musiikin sävellyksistä. Tietenkin mahdollisuus että artistin levy päätyy tietyllä tavalla kuolemattomien levyjen joukkoon, on pieni, mutta tämä on otettava huomioon.

Suurin osa levyistä ja äänitteistä ei koskaan saavuta edes pientä suosiota, ja hyvin suuri joukko ison suosion saaneistakin levyistä vaipuu unholaan ensimmäisen, viimeistään seuraavan vuoden aikana levyn julkaisusta.

Artisti on nähnyt paljon vaivaa levyjen eteen ja uhrannut sekä osaamistaan että lahjojaan niiden tekoon. Jos levy saavuttaa aseman jossa sitä tullaan myymään vielä kymmenien, jollei satojenkin vuosien päästä on vähintään oikeutettua että artisti tai tämän perikunta hyötyy saavutuksesta.

Levyjen ja artistin rojaltien tulevaisuutta mietittäessä on oltava tarkkana. Vaikka alkuun vaikuttaisikin mahdottomalta ja jokseenkin tarpeettomalta uudelle artistille ottaa tällaisia asioita huomioon, on se silti jo alusta alkaen pantava merkille. Myöhemmin niitä on äärettömän vaikea, jollei mahdoton muuttaa ja kokemuksen myötä artisti alkaa nähdä virheitään.

Niin kuin kaikessa yrittämisessä ja bisneksessä, eteenpäin on katsottava ja järki on pidettävä päässä. Musiikkiala voi itsessään olla melkoista uhkapeliä, mutta vedonlyönnissäkin voi päästä voitolle tuntemalla pelin säännöt ja pelurit kunnolla ja kuunnellen kokeneempien pelureiden vinkkejä.

Perustietoa rojalteista ja niiden sisällyttäminen levytyssopimukseen

contract-408216_960_720

Rojaltit, mitä ne ovat ja miten niitä saadaan?

Rojaltit ovat artistille annettava hyvitys levy-yhtiön myymistä kyseisen artistin levyistä. Ne määräytyvät koko sopimuksen kokonaisuuden mukaan, eivätkä pelkästään yksittäisenä ja erillisenä asiana.

Rojaltien laskentaperuste vaikuttaa niiden suuruuteen yhtä paljon kuin itse rojaltiprosentti. Esimerkiksi se lasketaanko rojaltit verottomasta ulosmyyntihinnasta vai joidenkin aivan muiden perusteiden mukaan, vaikuttaa artistin saamiin rojacontract-408216_960_720lteihin. Jo neuvoteltaessa sopimusta on hyvä selvittää levy-yhtiön laskentaperusteen hinta euroina ja muutkin rojaltilaskelmat on hyvä muuttaa euroiksi, jotta artistilla on parempi ja realistisempi käsitys siitä, kuinka suuri rojalti on erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi yleensä ulkomaanmyynnissä rojaltiprosentti on alhaisempi kuin kotimaanmyynnissä.

Jotkin tilanteet voivat aiheuttaa myöhemmin hämmennystä artistille, kun oletettu euromäärä ei olekaan tilillä. Esimerkkejä tällaisista tilanteista on:

  • Jos sopimus on tehty break even -tyylisesti ja saavutettava myyntimäärä on tehty kohtuuttoman korkeaksi. Artistille voi pahimmassa tapauksessa jäädä velkaa tai pelkkää tyhjää tilille.
  • Jos rojaltit tuottavat vain alhaisen euromäärän tilille, nimenomaan epäoikeudenmukaisen laskentaperiaatteen takia
  • Sopimuksessa on erilaisia kohtia, jotka alentavat nimellisprosenttia huomattavasti tietyissä tilanteissa. Näitä voi olla esimerkiksi erilaiset vähennykset ja rojaltialennukset.
  • Useamman levyn julkaisu ei nosta artistin nimellisprosenttia, vaan tämä pysyy samana.

Yleisesti hyväksyttävää olisi että sopimuksessa sovittu rojaltiprosentti nousisi vähintään yhden, mielellään muutaman prosenttiyksikön jokaisen uuden levyn kohdalla, tai myyntimäärien mukaan.

Levy-yhtiölle katetta jää aina paremmin käteen jokaisesta levystä, jos levyjä menee paljon kaupaksi, tämän mukaan olisi myös suotavaa nostaa artistin rojaltiprosenttia myyntilukujen mukaan. Mikäli myynti on ollut alhaista, ei uutta levyä ole kannattavaa tuottaa.

Optioita käyttäessä levy-yhtiö kokee aina saavansa tuotannon jostain vaiheesta ja jollain aikavälillä kannattavaa tulosta. Nettimyynnissä taas rojaltiprosenttien on oltava korkeammalla, jäähän tässä levy-yhtiöiden kustannukset pienemmäksi kun pakkausmateriaalilta ja kustannuksilta säästytään. Yhä useammin myynti ja jakelu tapahtuukin netin välityksellä ja artistin on syytä sopimuksessa selvittää miten erilaiset, esimerkiksi Spotifyn tyyppiset palvelut vaikuttavat rojaltien saatavuuteen. Tällöin tulot eivät tule pelkästään varsinaisesta äänitemyynnistä.

Artisteille voidaan myös tarjota, tai heidän kannattaa neuvotella mahdollisesta rojaltiennakosta. Yleensä tämän summan levy-yhtiö maksaa artistille heti sopimuksen allekirjoituspäivänä ja usein se on ainoa varma rojalti, mitä artisti tulee saamaan.

Rojaltiennakko vähennetään myöhemmin myynnistä saatavista rojalteista ja artistin on oltava tarkka ettei joudu maksamaan sitä takaisin mikäli myynti ei tuotakaan toivottua rojaltimäärää.

Millainen on hyvä levytyssopimus?

signature-962358_960_720

Levytyssopimus, mitä se sisältää?

Erityisesti aloittelevilla artisteilla voi olla vaikea päättää minkälainen sopimus on sopiva itselle ja minkälainen on kannattava sopimus. Omaa musiikkia halutaan tehdä niin palavalla innolla, että kaikki pelimerkit heitetään suoraan pöytään. Pahimmillaan tämä johtaa artistin velkaantumiseen jo ennen uran alkua tai vähintään se voi aiheuttaa suurta mielipahaa ja hyvin pieniä tuloja.

Vaikka levy-yhtiöihin olisikin lähettänyt vuosia omia teoksia ja kuumeisesti odottanut paketin kalahtasignature-962358_960_720mista postiluukusta, sähköpostin saapumista tai puhelimen soimista, täytyy maltti säilyttää. Jotta alkava ura saataisiin nousuun niin, että se kantaa myös artistille hedelmää vuosienkin päästä on valinnat tehtävä tarkoin.

Myös kokeneemmilla artisteilla voi olla vaikeuksia löytää uusi levy-yhtiö. Oman arvon määrittäminen jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla ei ole helppoa, liian alhaisena jää useat edut ja rojaltit saamatta, mutta ylihinnoittelemalla itsensä saa tehokkaasti tuhottua koko uran. Kokeneemmilla artisteilla voi olla enemmän neuvottelun varaa, mutta heidänkin on oltava itselleen rehellisiä ja tiedettävä mihin ryhtyvät ennen sopimusten allekirjoittamista.

Ensisijaistesti sopimuksissa myydään artistin tekijänoikeuslailla suojattuja oikeuksia levy-yhtiöille. Artistin on hyvä selvittää, mitä oikeuksia hän on luovuttamassa, missä laajuudessa ja millä edellytyksin, muiden kun sopimuksessa mainittujen oikeuksien on jäätävä artistille.

Levy-yhtiöt voivat yrittää saada enemmän oikeuksia kuin mitä äänitteiden markkinointi, valmistus ja myynti oikeasti tarvitsisi ja jos ehdot menevät näiden perustoimialojen ulkopuolelle on niitä syytä tarkkailla kriittisesti. Mikäli sopimus sisältää omituisia yleisluontoisia, tuntemattomia tekijöitä sisältäviä tai tulevaisuuden mahdollisia oikeuksia, kannattaa harkita allekirjoittamista uudelleen.

Levy-yhtiö saa myös oman tekijäinoikeuslain suojaaman suojan äänitteen tuottajana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä ettei artisti saa, välttämättä edes sopimuksen loputtua, myöntää julkaisulupia ilman kyseisen levy-yhtiön lupaa.

Tältä vältytään, jos artisti tuottaa itse äänitteensä. Kun artisti vastaa äänitteen teosta ja tuotannosta täysin itse, tämä voi tehdä levy-yhtiöiden kanssa esimerkiksi lisenssi- tai master-sopimuksen.

Yleisesti levytyssopimuksessa levy-yhtiölle annetaan artistin äänitteiden julkaisemiseen yksinoikeus tietyksi määräajaksi. Määräaika voidaan esittää monella tavalla, julkaisumäärinä, julkaisuoptioina tai vuosina.

Artisti puolestaan saa sovitun suuruisia rojalteja kuluttajille myydyistä levyistä.

Tarpeen vaatiessa apua sopimuksen tekemiseen ja ehtojen läpikäymiseen kannattaa kysyä artisteille tarkoitetuilta yhdistyksiltä.

Miten valita levy-yhtiö?

images (1)

Miten artisti valitsee sopiva levy-yhtiön?

Joskus levy-yhtiöt huomaavat artistin ennen minkäänlaista suosiota, joskus artistit joutuvat näkemään huimasti vaivaa päästäkseen edes osaksi levy-yhtiötä. Joka tapauksessa artistin harteilla on etsiä ja valita itselleen ja omille tähtäimilleen sopivin tavoite, vaikka saisikin hyvän tarjouksen yhtiöltä, joskus voi olla kannattavaa foldata, eli luovuttaa jo alkuunsa. Omalle musiikille on oltava uskollinen ja kun artisti tietää oman tyylinsä, ei siitä kannata joustaa liikaa.

Levy-yhtiö on valittava tukemaan artistin tavoitteita, mikä yhtiöistä veisi tämän tehokkaasti päämäärään?

Yhä useampi artisti on myös päättänyt tuottaa ja julkaista omat äänitteet itse, hoitaen myös kustannukset. Toisena vaihtoehtona on julkaisu valmiin äänitteen tuottamisesta vastaaminen ja tämän jälkeen sen lisensointi levy-yhtiöille julkaisua varten. Riippuimages (1)en siitä kuinka paljon artisti on panostanut tuotantoon ja muihin äänitteeseen liittyviin asioihin, vaikuttavat nämä sopimusten sisältöön huomattavasti. Tämä luo artistille mahdollisuuden neuvotella itselleen parempia ehtoja levy-yhtiöiden kanssa.

Koska levy-yhtiöitä on jokaista musiikkilajia kohden yhtä monta kuin pelikorttia pakassa, pitää pohjatyö sen valintaan tehdä kunnolla. Levy-yhtiöt voivat olla suurten yhdistysten kuten IFPIn, Musiikintuottajat Finland ry:n, tai IndieCO ry:n jäseniä, jolloin ne mahdollisesti arvostavat enemmän musiikkimaailman yhteisiä pelisääntöjä kuin ulkopuoliset yhtiöt. Samalla yhtiöt osoittavat olevansa mukana erilaisissa levy-yhtiöiden yhteistoiminnoissa.

Levy-yhtiöt voivat myös erikoistua erilaisiin musiikkilajeihin, erilaisiin kuluttajaryhmiin ja erilaisiin markkina-alueisiin. Tämän hetken kuuminta poppia tekevän artistin on mahdollisesti turha tehdä sopimus yhtiön kanssa, joka tuottaa klassista musiikkia yli keski-ikäisille kuluttajille ja markkinoi sitä Yle ykkösen aamuohjelmissa.

Suurimpien yritysten etuina on suuremmat budjetit ja lähes rajattomat mahdollisuudet mainostaa, toisaalta näissä voi joskus jäädä vaille yksilöllistä huomiota ja apua.

Pienemmissä levy-yhtiöissä voi saada huomattavasti parempia sopimuksia, mutta markkinointiin ja tuottamiseen tarkoitettu budjetti voi jäädä pieneksi.

Yrityksistä kannattaakin selvittää ensin faktat ja sen jälkeen kysellä myös sopimuksen tehneiltä artisteilta näiden kokemuksia. Myös riippumattomilta ja ulkopuolisilta tahoilta on hyvä kysyä neuvoa, esimerkiksi erilaisilta yhdistyksiltä voi uusi artisti saada kullanarvoisia ohjeita.

Artistin musiikki on tämän pelikortit ja hyvä levy-yhtiö voi olla jokerikortti millä saadaan kuningassuora ja saavutetaan mainetta sekä kunniaa tai yhtiö voi olla juuri se kortti mikä kaataa koko korttipyramidin. On siis oltava tarkkana ja pidettävä kortit tarkasti kädessään.

Levy-yhtiöt, mitä ne ovat?

images

Mitä ovat Levy-yhtiöt?

Levy-yhtiöillä tarkoitetaan äänitallenteiden valmistamiseen, kustantamiseen, jakeluun, markkinointiin ja tuotantoon erikoistuneita yrityksiä.

  • Tuotanto ja valmistus

Tämä koskee koko tuotantoprosessia mikä alkaa kun artistille lähdetään rakentamaan kappaletta tai levyä. Suurin osa äänitallenteista tehdään studioissa.

  • Markkinointi

Levy-yhtiö ottaa vastuun äänitallenteen markkinoinnista parhaimmaksi näkemällään tavalla. Erityisesti isoilla levy-yhtiöillä on käytössään kattava verkosto sekä yhteistyökumppaneita että muita mainosverkostoja, joilla artistin levyt ja kappaleet saadaan mahdollisimman suuren kuulijakunnan saataville.

  • Jakelu

Tällä tarkoitetaan äänitallenteiden jakamista netin palveluihin ja erilaisille jälleenmyyjille kuten päivittäistavara- tai musiikkimyymälöihin.

  • Kustantaminen

Äänitallenteiden, kokonaisten albumien ja kaikkeen siihen liittyvään on luonnollisesti sijoitettava imagespaljon. Musiikkivideot voivat kustantaa helposti yli 1000 euroa ja kansainvälisille markkinoille tähdättäessä videoiden hinnat nousevat huimasti. Markkinointi yksinään vie jo paljon pääomaa. Tämän kaiken, riippuen artistin ja levy-yhtiön solmiman sopimuksen sisällöstä, joutuu levy-yhtiö kustantamaan.

Levy-yhtiöt omistavat vähintään yhden levymerkin, mutta useimmilla ja varsinkin suuremmilla levy-yhtiöillä on monia erilaisia ja erityylisiä levymerkkejä. Nämä auttavat artistia saavuttamaan suosiota ja avaavat heille uusia markkinoita, joille esittää musiikkia. Samalla yhtiöt markkinoivat albumeita esimerkiksi mainoskampanjoiden ja videoiden avulla, pyrkien mahdollisimman hyvään tulokseen sekä levy-yhtiölle että artistille.

Erilaiset promootiot radioon, televisioon ja mp3-muodossa ovat myös tärkeä osa levy-yhtiöiden arkea. Levy-yhtiöt auttavat ja ohjaavat artistia luomaan itselleen oman tyylin ja esiintymistavan medialle ja kuluttajille. Suurin osa artisteista onkin täysin riippuvaisia levy-yhtiöistä ja näiden panoksesta.

Levy-yhtiöt voivat olla joko pienempiä, itsenäisiä ja usein paikallisia yrityksiä tai osana suuria maailmanlaajuisia yhtiöitä.

Erilaisia levy-yhtiöitä

Levy-yhtiöitä on suomessa useita ja ne erikoistuvatkin joko yhteen tai useampaan musiikkityyliin. Klassiselle, rockille ja popille löytyy kaikille sekä vain näille musiikkityyleille omistautuneita levy-yhtiöitä, että jokaista musiikkilaatua tuottavia levy-yhtiöitä. Suomessa suurimmat levy-yhtiöt dominoivat markkinoita ja näihin kuuluvat niin sanottu “Big three”, eli Sony Music Entertainment, Universal ja Warner. Näiden osuus Suomen musiikkimarkkinoilta on noin 75 prosenttia. Samat levy-yhtiöt dominoivat myös Amerikan musiikkibisnestä ja ovat suurimmat musiikkiyhtiöt melkein kaikissa maissa. Artistien tehtävänä on valita itselleen sopivin levy-yhtiö riippuen siitä, minkälaisille markkinoille tähtää, minkälaisen yhtiön kanssa haluaa yhteistyötä tehdä ja mikä levy-yhtiöistä vie artistin todennäköisemmin ja tehokkaimmin haluttuun päämäärään.